Jos adventin aika on kiireistä itse kullakin, niin sitä se on varsinkin seurakunnassa ja sen diakoniatyöllä.
– Pienellä aikavälillä pitää saada aikaiseksi paljon asioita, toteaa Sulkavan seurakunnan diakoni Anne Borén.
Diakoniatyö alkaa valmistautua jouluun marraskuussa, jolloin kuusihenkinen diakonian tukiryhmä kokoontuu päättämään jouluavustuksista ja joulumuistamisista diakonin ja kirkkoherran johdolla.
– Tänä vuonna päätimme myöntää 26 kotitaloudelle osto-osoituksen kauppaan ja 14 kotitaloudelle muita muistamisia.
Osto-osoitus on lahjakortti, jolla voi ostaa ruokaa tai hygieniatarvikkeita tai jotain joulupöytään näin joulun alla. Niitä myönnettiin tänä vuonna hieman enemmän kuin normaalisti.
– Joulun osto-osoituksen arvo on tänä vuonna 25 euroa yksin asuvalle ja 50 euroa useamman henkilön kotitaloudelle, kertoo Anne Borén.
– Tietysti katsomme jokaisen tilanteen erikseen.
Lisäksi seurakuntaan on tilattu 180 joululehteä, jotka viedään yksin asuville vanhuksille ja laitoksiin.
– Viemme tukiryhmäläisten kanssa niitä tiedossamme oleville yksin asuville vanhuksille.
Diakonian tukiryhmäläiset ja diakoni vievät kukkatervehdykset adventtiaikaan myös vuoden aikana leskeksi jääneille.
Adventin aikana diakoniatyöntekijälle tulee siis useita kotikäyntejä.
– Yksinäisyys korostuu joulunalus-aikaan ja silloin tulee useita koti- ja laitoskäyntipyyntöjä. Ihminen saattaa joko soittaa itse ja pyytää käymään tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä ja kertoa, ettei pääse käymään tänä jouluna ja pyytää, että kävisinkö minä hänen puolestaan.
Lisäksi diakoni saa kuunnella joulun alla paljon yksinäisyyden kokemusta, turvattomuutta ja ahdistusta.
– Ihminen soittaa ja kertoo, mitä kaikkea oli suunnitellut ja miten joulu sitten meneekin toisin.
Mitä hiljaisempaa, sen arvokkaampaa
Anne Borénin mukaan paras tapa auttaa yksinäisiä olisi lyhytkestoisen ”projektirakkauden” eli lahjojen ja rahan sijaan antaa aikaa ihmisten kohtaamiseen. Kyyti- ja asiointiapu, pienet auttamistehtävät ja ennen kaikkea keskustelu ja kuuntelu ovat kullanarvoisia asioita.
– Nykyään puhutaan paljon aineettomista lahjoista. Haastaisin siihen, ettei ostettaisi joululahjaksi krääsää, vaan vietäisiin vaikka joulukirkkoon sellainen, joka ei sinne yksin pääse tai autettaisiin joulusiivouksessa.
Borén kertoo ilahtuneensa kerran sairaan vanhuksen luo kotikäynnille mennessään, kun naapuri oli siellä lopettelemassa joulusiivousta. Sairaalle vanhukselle konkreettinen apu oli suuri juttu.
Lue lisää 20.12.2018 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
