Hukkasen matkailu- ja lammastila sijaitsee Telataipaleella, Sulkavan kupeessa ja Saimaan sylissä. Lammastila sai tammikuussa D.O.Saimaa alkuperämerkin. D.O. Saimaa -merkki myönnettiin Hukkasen lammastilan tuotteille tammikuussa 2018. Merkin saivat tuore liha: karitsa ja lammas sekä jatkojalosteet: lammasmakkarat, ja -nakit, lammaspalvi ja lammassäilykkeet.
– Antaahan tämä lisäarvoa tuotteille, kun niitä myydään. Ja kaupatkin saavat lisäarvoa, kun he myyvät tuotteita, joilla tämä merkki on, kertoo lampuri Mari Hukkanen.
Lyhenne D.O. tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin. Alkuperämerkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä maantieteellisellä alueella, korkeita laatukriteerejä noudattaen. D.O. Saimaa on Suomen ensimmäinen, alueellinen alkuperä- ja laatumerkki. Merkin sloganissa mainittu hyvä tarkoittaa paitsi korkeaa laatua, myös positiivista vaikutusta ympäristöön, kulttuuriin, alueen elinvoimaisuuteen ja yhteiskuntaan.
Merkkiä tulee hakea itse. Päätöksen D.O. Saimaa -merkin myöntämisestä tekee Etelä-Savon maakuntaliiton nimeämä asiantuntijaraati. Päätös merkin myöntämisestä tehdään perustuen kokonaisvaltaiseen harkintaan. Jokainen hakija saa raadilta palautteen perusteluineen, riippumatta hakemuksen hyväksymisestä.
– Kokin Maisa meitä kehotti hakeman merkkiä, kertoo Mari.
Hakemuksen laittamisen jälkeen meni noin kaksi kuukautta, että myönteinen päätös saatiin.
– Tämä ei ole vielä tällä alueella kovinkaan tunnettu juttu.
Hukkasten lampola on täynnä ihania pehmoisia lampaita. Mari kertoo, että ensimmäiset lampaat tulivat tilalle vuonna 1992.
– Siitä katras on sitten pikku hiljaa kasvanut nykymittoihin. Tänä päivänä tilalla on noin 160 emälammasta ja kuusi isäpässiä.
Tekemistä siis riittää. Värikkäästä katraasta suurin osa on suomenlampaita. Katraaseen on myös hankittu myös muutamia liharotuisia texel-lampaita ja –pässi.
– Suomenlammasta ja texeliä risteyttämällä on yhdistetty lampaan hyvä sikiäväisyys ja texelin lihakkuus. Joukossa keimailee myös gotlannin turkislammas, jolla turkistyyppisiä suomenlammastyttöjä astutetaan.
– Uuhet karitsoivat kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näin karitsan lihaa on tarjolla lähes ympäri vuoden.
Iso katras tarkoittaa myös työtä vuoden ympäri, mutta onneksi joskus ehtii lomaillakin. Onneksi apuakin on saatavilla ja kesälomankin ehtii pitämään.
– Kesäloma tosin saattaa olla esimerkiksi marraskuussa, naurahtaa Mari.
Tilalla on isot lampolarakennukset turvaamassa eläinten hyvää elämää. Vielä pari kuukautta nämä suloiset eläimet ovat lampolassa, mutta toukokuussa ne pääsevät laitumelle. Värikäs ja iso katras laiduntaa kesäisin viljeltyjen laidunten lisäksi myös perinnebiotooppialueita, säilyttäen näin luonnon monimuotoisuutta estämällä rehevöitymistä.
– Tällä hetkellä tilan pellot ovat siirtymävaiheessa luomuun, joten suomenlampaat syövät puhdasta, itse tuotettua rehua, kertoo lampuri Mari Hukkanen.
Lue lisää 15.3. ilmestyneestä Sulkava-lehdestä
