Johnathan ja Anna Boothin tytär syntyi tammikuun 8. päivänä. Aikanaan pienokainen oppii sekä suomen että englannin kielen. Sulkavan vuoden 2019 ensimmäinen vauva, pikkuneiti Booth uinuu isänsä Johnathanin sylissä. Kuukauden ikäinen pienokainen vaikuttaa melko rauhalliselta tapaukselta.
– Päivät ovat hyvin rauhallisia, mutta illalla hän aktivoituu, paljastaa tytön äiti Anna Booth.
Sulkavan ensimmäinen vauva on myös vanhempiensa ensimmäinen. Vanhempana oleminen onkin Annalle ja Johnathanille uuden opettelua. Ja väsymystä valvottujen öiden tähden.
– Nukun tuskin puolta tuntia yössä, Johnathan naurahtaa.
Yllätyksenä se tai mikään muukaan asia ei kuitenkaan ole tullut.
– Odotin väsymystä, mies hymähtää.
– Johnathan etsii netistä tietoa ja kertoo minulle, etten lähde yön pimeinä tunteina googlailemaan, Anna kertoo.

Englanti kotikielenä 
Toisin kuin monilla muilla sulkavalaislapsilla, neiti Boothilla on kahden maan kansalaisuus: Britannian ja Suomen, sillä Johnathan on kotoisin Skotlannista. Aikanaan tyttö oppii sekä englannin että suomen kielen.
– Englanti on meillä kotikielenä, mutta puhumme molempia, Anna sanoo.
– Kävin aiemmin yhdellä suomen kielen kurssilla, mutta lopetin sen ja palasin töihin, koska siitä ei ollut hyötyä.
Ilmeisesti muutkaan kyseisellä kurssilla olleet eivät olleet kokeneet sitä hyödylliseksi, koska samoja tyyppejä opiskelee nyt kristillisellä opistolla.
– Olisi paljon helpompi opetella ruotsia. Asuin aiemmin Maarianhaminassa, ja opin ruotsin kolmessa kuukaudessa. Ruotsi on niin lähellä englannin kieltä. Olen ollut Suomessa kolme vuotta, enkä ole vielä oppinut sitä!
Päänvaivaa aiheuttaa sekin, että kielilinjalla opetetaan Helsingin puhekieltä, josta savon murre poikkeaa suuresti. Lisäksi ihmiset usein tuskastuvat, kun Johnathan pyytää heitä puhumaan suomea hitaasti, jotta hän ymmärtäisi.
– Mutta Sulkavalla pidän siitä, että ihmiset puhuvat minulle suomea hitaasti ja voin vastata heille englanniksi. Näin tulemme ymmärretyiksi.

Lue lisää 13.2.2019 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä