Lohilahden koulun ykkös- ja kakkosluokkien oppilaat ahertavat vihkojensa kimpussa keskittyneen näköisinä. Tarvittaessa lapset kysyvät neuvoa opettaja Elisa Luukolta. Luokan seinille on ripustettu lasten värikkäitä piirustuksia. Isoista ikkunoista aukeaa näkymä syksyn kellastamiin pihakoivuihin. Tunnelma on seesteinen.
– Suoraan sanottuna oppilaat ovat unelmaporukkaa. Lapset ovat todella näppäriä ja omatoimisia tehtävissä. Koulun yhteishenki on hyvä, kiusaamista ei ole, kuvailee Luukko.
Hänen työsuhteensa alakoululaisten opettajana on määräaikainen äitiysloman sijaisuus, joka alkoi viime keväänä. Työpaikka on näköalapaikka katoavaan kyläkoulujen maailmaan. Kyläkoulujen määrää on karsittu rankalla kädellä jo vuosikymmenien ajan.
– Kiinnitän joka päivä työskentelyni lomassa huomiota siihen välittämisen kulttuuriin, mitä tämä yhteisö henkii.
Luonto on vahvasti läsnä Lohilahden vesistöjen ympäröimässä kyläkeskuksessa, missä myös koulu sijaitsee.
– Koulun sijaintia ja lähiseudun ympäristöä on hyödynnetty esimerkiksi tekemällä koko koulun kanssa mukavia, talvisia hiihtoretkiä järven jäällä, bongaamalla lintuja ja muutenkin lähiympäristö tarjoaa erinomaiset puitteet luonnon tutkimiseen. Lähimaastot ovat hyvät liikuntaan, kuten suunnistukseen.
Teksti ja kuva: Sofia Flygare
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 41/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
