Fit for 55 on Euroopan komission 14.7. julkaisema laaja ilmastolainsäädäntöpaketti, jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Paketissa ovat mukana päästökauppa, päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin tavoitteet, maankäyttö ja hiilinielut, energiatehokkuus ja uusiutuva energia sekä uutena ehdotuksena hiilitullit.
Lainsäädäntöehdotusten käsittelyn odotetaan kestävän Euroopan parlamentissa ja neuvostossa noin kaksi vuotta. Suomessa komission ehdotukset otetaan huomioon kiristyvien velvoitteiden vuoksi tuoreeltaan muun muassa Ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa. Mutta mitä uudet asetukset tarkoittavat käytännössä Suomen maaseudulle, esimerkiksi Sulkavan maa- ja metsätilallisille?
Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Lotta Heikkonen kertoo, että tässä vaiheessa tarkastellaan suuria linjoja, eikä vielä niinkään maaseudun yrittäjiä koskevia käytännön toimenpiteitä.
– Siihen, miten paketti käytännössä vaikuttaa siellä ruohonjuuritasolla, päästään vasta myöhemmin. Suomen hallitushan on jo varannut maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin 100 miljoonaa euroa rahaa. Suomi on jo viime vuoden alusta miettinyt, miten olisi hyvä toimia, lisätä joko hiilensidontaa tai vähentää maa- ja metsätalouden päästöjä. Positiivista on, että meillä on tehty jo työtä siellä maatiloilla, kuten myös tutkimustyötä. Eli meillä on hyvät edellytykset saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet.
MTK-Etelä-Savon liiton toiminnanjohtajan Vesa Kallion mukaan uutinen uudesta ilmastopaketista ei ole vielä tuntunut maatilallisten arjessa.
– Nehän ovat arkista työtä tekeville ihmisille kaiken kaikkiaan aika kaukaisia asioita. Suurin haaste on varmaankin hahmottaa se keskustelu, mitä käydään EU-tasolla ja globaalisti, ja yhdistää se jokaisen omaan arkielämään.
Lisäongelmana Kallio näkee maatalouden huonon kannattavuuden.
– Kannattavuus ei ole ollenkaan sillä tasolla, mitä sen pitäisi olla. Kun on pinkka laskuja pöydällä, siinä on vaikea tehdä niitä uusia ilmasto- ja ympäristötekoja, jos jo sen perustuotannon pyörittämisessä on haasteita. Kaupan elintarvikkeet on hinnoiteltu niin, että tuottajalle maksetaan alin mahdollinen hinta. Onko markkinoita mahdollista korjata niin, että olisi varaa tehdä enemmän niitä ilmastotekoja?
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Luit juuri lyhyen otteen Sulkava-lehden jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 35/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
