Karoliina Hämäläinen pukee märkäpukua ja muita sukellusvarusteita ylleen Alanteen rannalla. On alkamassa pelastusoperaatio, sillä pari viikkoa sitten Heikki Ruottisen silmälasit tippuivat laiturin päähän kahden metrin syvyyteen, eikä niitä ole saatu ylös tavallisen kuolevaisen uimarin voimin.
Hämäläinen sen sijaan on toista maata. Nainen on toiminut sukelluskouluttajana Meksikossa ja harrastaa myös luolasukellusta. Viidentoista minuutin sukeltelun jälkeen silmälasit on paikallistettu pohjamudasta ja luovutettu takaisin tyytyväiselle omistajalleen.
Hämäläinen on viettänyt viisi talvea Meksikossa harrastusmielisen sukelluskouluttajan ja luolasukellusoppaan työssä. Sukellusharrastus löytyi alun perin Aasiassa.
– Työskentelin hovimestarina tapahtumaravintolassa Helsingissä, ja sain talven hiljaiset kuukaudet vapaata. Käytin ne reppureissaamiseen, ja Aasiassa sitten kokeilin sukeltamista, Hämäläinen kertoo.
Seuraavana talvena Hämäläinen kouluttautui sukelluksenopettajaksi Meksikossa, ja sukeltaminen vei mennessään.
– Olen aktiivinen ihminen ja huomasin, että veden alla pystyn rauhoittumaan. Se koko vedenalainen maailma ja se, että kuulee vain oman hengityksensä, on tosi terapeuttista. Sukeltaessa pystyy ajattelemaan vaikeitakin asioita, mikä tekee hyvää luonteelleni.
Sukeltaessa moni aistiärsyke hiljenee.
– Tasapainon löytämistä veden alla sanotaan nosteeksi. Kun löytää sen ja kelluu veden varassa, on tietynlaisessa tyhjiössä, mikä on kehollekin todella ihana fiilis. Sukeltaminen on tosi rentouttava urheilumuoto.
Hienoimpiin kokemuksiin lukeutuvat sukellusretket kirkasvetisiin luolastoihin ja sukeltaminen härkähaiden kanssa.
– Tiettyyn aikaan vuodesta härkähainaaraat tulevat Meksikon rannikon makean veden suistoihin synnyttämään. Ne ovat tosi rauhallisia ja vaarattomia eläimiä, sillä niiden saalistusvietti ei ole kovinkaan vahva. Ne eivät pelkää ihmisiä, vaan tulevat uteliaina katsomaan sukeltajia.
Härkähait eivät Hämäläisen mukaan pure ihmistä muulloin kuin stressaantuessaan.
– Niin voi käydä, jos esimerkiksi hiekka pöllyää pohjasta, eikä näkyvyys ole hyvä. Siksi härkähaiden kanssa sukeltamista varten on tehty tarkat turvaohjeet, eikä sitä tehdä huonolla näkyvyydellä.
Matkailusihteerin työssä Hämäläinen toivoo pääsevänsä lähelle Sulkavalla käyviä matkailijoita.
– Voisin olla vaikka torilla joka perjantai tavattavissa kahvikupposen äärellä niin, että viikonloppumatkailijoiden olisi helppo löytää minut, Hämäläinen pohtii.
Uusi työ kestää Hämäläisellä heinäkuun loppuun. Työmatkan Hämäläinen taittaa pyörän selässä pitkin Vilkaharjun maisematiereittiä, kuten matkailusihteerille sopii.
– Toivoisin, että jatkossa tämä voisi olla pidempi rooli. Ideoita voisi alkaa työstää jo alkuvuodesta tai keväällä, ja markkinointiin jäisi enemmän aikaa. Olisi ihanaa, jos Sulkavan vesistöä voisi hyödyntää tulevaisuudessa paremmin. Saimaan potentiaali on monilta osin vielä aivan käyttämätön. Tarvitaan rohkeutta ja uskallusta, sekä tahtoa alkaa luomaan uutta yhdessä.
Teksti ja kuva: Hanna Partanen
Tämä on lyhennelmä jutusta. Lue koko juttu Sulkava-lehden numerosta 25/2021. Tilaa lehti täältä tai osta digiversio!
