Potilas tekee lähtöä vuodeosastolta Hasulasta. Mistään vakavasta ei ole ollut kyse, hoitoa on saatu ja kuntoa kerätty. Omaiset ovat tulossa hakemaan, on aika lähteä kotiin.
Sinne hän ei kuitenkaan koskaan pääse, nimittäin maalliseen kotiinsa. Kohtaus tulee yllättäen. Ja sitä seuraa kuolema.
Kylli Kolehmainen muistaa vuosikymmenien jälkeen tapauksen, joka sattui hänen ensimmäisinä työvuosinaan apuhoitajana vuodeosastolla.
– Se järkytti kovasti. Kuolema tuli puun takaa. Kyse oli ihmisestä, joka oli vain käymässä vuodeosastolla.
Vuosikymmenten aikana Kylli on työssään saanut todistaa monenlaisia lähtöjä. Työ ja työkaverit ovat opettaneet, miten niissä tilanteissa tulee toimia.
– Ei siitä hirveästi koulussa puhuttu. Käytiin katsomassa ruumiinavausta, mutta lähinnä elämä ja työ ovat opettaneet. Töihin tullessa minulla oli paljon kokeneita ja osaavia kollegoja. Sieltä on oppi tullut.
Noin neljäkymmentä vuotta sitten Kylli pohti, mitä elämällään tekisi. Hakupaperit oli lähetetty kuntohoitajan koulutukseen, mutta lähtöpisteet eivät riittäneet. Toisena vaihtoehtona oli silloinen apuhoitajan koulutus. Aluksi näytti, etteivät ovet sinnekään auenneet. Koulutus alkoi tammikuussa 1978 eikä Kylli ollut mukana. Mutta sitten tuli soitto.
– Hakupaperit olivat hävinneet ja löytyivät vasta, kun koulu oli jo alkanut.
Kylli kutsuttiin haastatteluun. Soveltuvuustestejä ei tehty, koska koulu oli jo käynnissä.
– Kävin haastattelussa ja sitten aukesi ovi. Toiset olivat käyneet koulua jo pari viikkoa, kun hyppäsin mukaan.
Silloinen apuhoitajakoulutus oli intensiivistä opiskelua ja kesti vuoden. Kylli valmistui apuhoitajaksi jouluna 1978. Myöhemmin nimike muuttui perushoitajaksi. Nykyisin ei valmistu enää perushoitajia vaan lähihoitajia, joiden koulutus poikkeaa sen verran perushoitajan koulutuksesta, ettei Kyllin nimikettä ole muutettu lähihoitajaksi.
– Heinäkuun toisena päivänä vuonna 1979 kello seitsemän aloitin JuPuSu-kuntayhtymän palveluksessa, kun vuodeosasto avasi ovensa Hasulassa.
Lue koko juttu torstaina 2.11.2017 ilmestyneestä Sulkava-lehdestä!
